Kaikenlaista

Lyhyesti kerron monesta jutusta yhteen blogiin :D Olisi tyhmää tehdä 4 pientä blogia yhen isomman sijaan.
Vaikka tästä ei varmaan kamalan isoa tule, mutta useasta asiasta haluaisin mainita jotain :)

Ekana euroviisut. Meinasin niistä ennen finaalia kirjottaa mielipiteitäni biiseistä, mutta tietenkään blogger ei toiminut silloin :D Suosikki, joka ei päässy jatkoon oli Norja. Huonoin biisi viisuissa, joka pääsi jatkoon oli Ruotsi(ja pitikin sijoittua niin hyviin! mitä ihmisten päässä liikkuu?). Moldova oli huumori vaihtoehto ;) Toisaalta se oli ihan kiva :) Mä menin ihan sekasin siitä torviosuudesta 8D Muutenkin kuulostaa hullujen soitolta :D Mut kun kattoo niiden jonkinlaisen musiikkivideon, niin ne tyypit on ihan asiallisen näkösiä eikä mitään tonttuja! :D Ja ihana Suomi :) Eka ajatus Paradise Oscarista oli, et tässä on Suomen Alexander Rybak(viisuvoittaja 2009). Kaunis kappale, kertosäkeessä on pakko laulaa mukana ja minusta ihana aihe(ilmastonmuutos, maailma pelastettava) :) Lievästi petyin 21. sijoituksesta, mutta takaperin Suomi oli 5 parhaan joukossa ;) Pääasia on, että se kappale kosketti mua ja se voitti mun sydämen :) Vielä lisään, että on aiemminkin ollut että yleisö näyttää olevan sekaisin Suomen biisistä ja sitten ei annakkaan kunnon pisteitä.

Hyvä Suomi! Kultaa jääkiekon MM-kisoista :) Mulla olikin semmonen tunne, et nyt se voitto tulee!(no tuntu kyl samalta Paradise Oscarin kaa :D) En voi kunnolla juhlia voittoa, koska olisin mieluummin ollut pelissä mukana eli katsonut koko matsin, tai edes sen vikan erän, jossa Suomi teki hienot 5 maalia! :) Mulla ei oo semmosta fiilistä, et jeeeeeeeee hyvä SUOMIII! Ei ees tunnu et oltais voitettu, se meni tavallaan multa ohi. Mun pitää nähä matsi ja hurrata mukana maaleista, niin sillon on se voittaja fiilis :D

Sitten oli eilen epäselvyyttä mun juhlien menusta. Minä olin innoissani ettiny yolakki keksien ohjetta ja hienoa yo-kakkua ja vähän mietin mitä juhlissa voisi olla. Sitten menen äidille kertomaan kakkulöydöstä ja hän möläyttää että hän on ajatellut tilata täytekakun ja voileipäkakut joltain tutulta ja vielä jotainkin pientä. Järkytyin. Tuli semmonen tunne, että juhlat olisivat äidille ja siellä syödään äidin "lemppari" ruokia. Sanoin siitä ja äiti vaan sano et se on pomo jne. Lähdin ja olin järkyttynyt ja pää sekaisin. Ei näin voi mennä! Omissa juhlissa olisi ruokaa, jota inhoan yli kaiken ja muuta. Järkytyksestä sekaisin halusin siitä kertoa jollekin ja no veljelle sanoin eka, mut se ei paljoo huomioinu mua. Halusin melkein itkeä. Mietin, et miks pitää pitää juhlat, kun siitä tulee niin paljon eripuraa. Äidille ei kelpaa korut, ei mekot, muokkaa asukokonaisuuttani omasta mielestään hyväksi, päättää ruuat... Mietin, että miksi minun pitäisi olla niissä, jos en voi syödä siellä melkein mitään ja päässä on vain hattu ja kädessä paperi. Yritin puhua veljelle uudestaan ja se sano et sano siitä. Meninkin äidin luo ja sanoin: tästä sä et tykkää. se: no? Mä: Mun juhlissa ei oo voileipäkakkua! Ja siinä sitten se puhu jotain ja ite sanoin vakavana, että mun juhlissa ei oo semmosta mistä en tykkää, se sano jotain et se tykkäis siitä ja kaikki vieraatkin tykkäis. Ketkä vieraat? Sinä?! Mun juhliin ei tuu mitään semmosta mitä inhoon! Ja häivyn paikalta. Sitten illalla en halunnut nähdä äitiä, ja olin veljen kanssa sen huoneessa kattomassa jotain ohjelmaa. Tänään päivällä selvis, et oli mun puhe vaikuttanu. Äiti kysy yhtä toista ruokaa, että saako se olla menussa? Sanoin et joo, se ei puhunu mitään voileipäkakuista :) Oli ihanaa, et äiti kuunteli mua, eikä saanu mun päätä käännettyä ottamaan niitä menuun. Äiti määrää mun elämää niin paljon, niin jotenkin tuntu hienolta, et mun toiveita kunnioitetaan. Toivottavasti saan sopia lisää tässä lähi aikoina menusta, siinä on vielä muuttamista MINUN suuntaan.

Aijai, paljastan. Itkin, kun kirjoitin tuon lopun ja alun. Jotenkin oli tuskaista miettiä, miten äiti hallitsee mun elämää ja sitten sain lopulta mun tahdon läpi. Nyt on parempi olo.

Sitten outouksia vähän. Näin viime yönä outoa unta, mitä en tarkkaan muista mutta tarpeeksi tarkkaan kyllä :) Siinä olin parturissa saamassa uuden tyylistä kampausta, kampaajan oman suunnitelman mukaan mulle sopivaksi. Sitten sinne tuli poika jolla oli melkein Idols-Ilpon hiukset :D Semmoset isot ja kiharaiset. Näin kuinka se vilkuili mua. Kävelin hetken hänen perässään, mutta vain päästäkseni parturinpenkille. Kampaaja laittaa raitoja poikittain mun hiuksiin :D Huomaan, kun poika hieman katsoo minua, mutta en näe minkä kampauksen hän saa. Ja yht'äkkiä kampaaja katoaa ja menen ulos odottamaan hänen paluuta. Ulkona ohikulkijat huutelevat minulle: Anarkisti 2011! Anarkisti 2011! Anarkisti 2011!... Olin ihmeissäni, mutta en huutanut perään. Pian poika parturista pyöräilee oudolla pyörällään(2 polkimet, etupyörässä ja keskellä pyörää, kuten normaalisti) ja huusi jotain että ai sä oot tollane oikeesti ja pyöräili siinä, kunnes meinasin jalalla pysäyttää hänet, mutta en sitten ja sivussa olijat huusivat, et mitä sä teet?! Ja selitin heille jotain. Tässä vaiheessa uni katkoaa ja käteni on huonosti. Äkkiä pliis takaisin samaan uneen! Erikoisesti uni kyllä jatkuu. Olin parturin sisällä ja kampaukseni oli valmis, mutta en tiennyt miltä se näytti. Olin hieman kai jo ihastunut poikaan ja kysyin parturilta, onko poikaa näkynyt? Hän ei tiennyt asiasta. Harmissani katsoin ikkunasta ulos ja näin pojan oudon pyörän! Menin ulos. Yht'äkkiä olen sairaalassa ja huoneessa, jossa poika oli. Se sanoin, tuttu kampaus. Hymylin, kun poika tunnisti minut. En muista mitä sanoin hänelle, tai mitä puhuimme, kunnes poika sanoin: joku taitaa olla rakastunut ;) Ja sanoin eipäs :D Ja pussasin vieressä olevaa nallea tai jotain :D Yht'äkkiä hypätään jonnekin ruokalaan. Otan tarjottimen ja ruokailuvälineet. Yht'äkkiä olen pöydässä pojan kanssa ja kerron jostain tutusta, joka sattuu menemään meidän ohi. Tuntui, kuin olisimme olleet pari, niin vapaasti me puhuimme ja ilmapiiri oli jotenkin läheinen.
Siinä minun outo uneni :D Oudointa on Anarkisti juttu ja hyppäykset paikasta toiseen :D Olis kiva tietää mitä tää uni tarkotti. Onhan olemassa unikirjoja, joissa kerrotaan mitä unen asiat terkoittavat, mutta tämä uni(ja muut uneni) oli niin outo, että ei tämmöistä löydy kirjan selityksistä :D Anarkisti 2011... Se on jäänyt kaikumaan korviini.