Maanantain tapahtumia.

Maanantaina oli tavallisesti 3 tuntia koulua ja olin kävellen. Pakkasta oli juuri sopivasti ja oli kiva mennä kotiin ja tietää että pääsee kattomaan Ähtävää ja Höylää :)





 

 

                        Höylä                                            Ähtävä

Lähdettiin sitten noin kello 15.30 sinne. Kissoja ei näkynyt missään ja äiti sanoi jo valmiiksi, että: "sinä saat perruutella sitten tämän auton pois, kun lähetään." Minä taas olin vähän eri mieltä :D Vaatteet päälle ja menoks. Minulla oli päässä jonkinlainen lippis, joka ei kuitenkaan ollut lippis, koska se ei ollut samasta materiaalista. Kävin tervehtimässä hiehot ja vasikat ja ensimmäisenä tietenkin Höylän luokse, joka olikin jo valmiina minua odottelemassa :D Se meinas purasta taas kädestä, outoa miten se yrittää syödä minua. Sitten menin ihan pienten vasikoiden luo. Ne oli tosi siroja ja pieniä, tuntui että ne kaikki olisivat vain parin päivän vanhoja. Kaksi ensimmäistä olivat vähän arkoja, kun tulin ja viimeinen sen sijaan  nukkui.

Kun ruoka-aika koitti katselin vähän missä Ähtävä on. Ähtävä oli aivan valtava, kun se makasi makuupaikalla. Sen maha on kasvanu isosks ja maaliskuussa olis luvassa pieni vasikka(tai iso mahan koosta päätellen) :)

                                    Kaveri antaa pusun poskelle :)

Kuvia tuli otettua vähän kaikista. Kun ruoka-aika oli ohi, menin Ähtävän luo ja sitten tapahtui jotain, mistä olisi saanut hienon kuvan. Ähtävä tuli hyvin lähelle minua ja jouduin kallistamaan selkää ja ottamaan sen päästä kiinni, että pysyisin pystyssä. Ähtävä nuuski naamaani ja mietin, että älä nuole. Eikä Ähtävä nuollut. Se on sama vanha ittensä :) Pienenä se oli samanlainen, se vain nuuski eikä nuolassu naamaa.

Ennen ja jälkeen ruoka-ajan Höylä näytti taitojaan: se "huusi" niin kovaa kun vain pystyi. Sitä ei ammumiseksi oikein voinut kutsua, koska sen ääni oli niin kamalan kova! Tullu äitiinsä(Ähtävään) :) Kivaa ei ollut se, kun olin siinä ihan vieressä ja se alkoi "huutamaan" ja käänsi vielä päätä minuun päin, niin oli pakko laittaa kädet korville, kun se ääni oli niin kova. Miten semmosesta 10 kuukautta vanhasta vasikasta lähtee semmonen ääni? :D Desibelimittari ei olis ollu pahitteeksi :)

                                                 Höylän ääninäyte.

Lypsäminen sujui ihan hyvin ja varsinkin Ananas oli helppo tapaus. Se on uusi lehmä ja sen utareet olivat ihan puhtaat ja sileät. Niistä sai otettua helposti suihkeet ja ne jäikin siihen valumaan. "Vuoto, vuoto" minä sanoin ja laitoin lypsykoneen utareisiin :) Sitten kun se piti ottaa pois, se lähti tosi helposti, niin helposti ei ole ikinä lähtenyt. Ihan niinkuin utareet olisi rasvattu, että saisin koneen pois helposti :D Sitten toisella kerralla yksi alkoi pissaamaan siellä ja mennin äkkiä reunaan ja melkein halusin kiivetä pois lypsymontusta, koska se öehmä oli juuri minun kohalla :D Onneksi siinä oli suojus ja huomasin, että mitään ei lentänyt päälleni. Sen sijaan Ähtävä oli vähän tuhma, vaikka oikeastaan se ei voinut sille mitään. Se osittain kakki äidin päälle ja sitten kun se oli poistunut paikalta, se vielä kattoi äitiä, et mitä se nyt aikoo tehä :D Mitä ihmettä? Ihan niinkuin lapsetkin tekee, karkaavat paikalta ja katsovat kauempaa, että mitä tapahtuu. Vähän myöhemmin sanoin: Ähtävässä on Taikaa/taikaa. Siis Ähtävässä on taikaa erikousuutensa takia ja Taikaa, koska mun eka lehmä Taika oli sen emä.

   Ananas on tuo toinen vasemmalla, jolla valkoinen juova menee poskelle :D Unikko vieressä.

Aluksi luulin, että kiusankappale Yyteri oli viety pois, mutta ei nyt sentään. Taas se kiusasi minua vetämällä hihasta. Toisaalta löysin myös toisen "kiusaajan" tai ehkä pikemminkin outouden. Valio "hyökkäsi" minua päin. Se ei antamut minun silittää sitä vaan se heilutti päätä edestakaisin, sivulle ja  eteenpääin joka ei ole ihan normaalia. Sitten se piti jotain outoa ääntäkin ja silloin lähdin pois :D
Loppu aika meni hyvin. Putsattiin lypsimet ja menin jakamaan rehua. Uskomattomasti sain kaikille jaettua hyvin paljon rehua ja äiti katsoikin, että työ oli melkein kokonaan tehty :D Vielä viimeiset kuvat piti ottaa. Oltiin lähössä siinä 19.00 ja eihän se äiti unohtanu et minun pitäis perruuttaa :D No auto käyntiin ja sit ootin äitiä, kun se puhdisti autoa. Huomasin että autossamme on herkät jarrut, kaasu, ratti ja kytkin. Heti alussa auto sammui, koska olin muka nostanut sitä liikaa. Sitten perruuttamaan, joka meni kivasti. Sitten mäkilähtö, joka onnistui uskomattoman täydellisesti. Ajoin noin 100 metriä noin 20 km/h :D Heh, ja sitten vielä risteyksen kohilla sain auton sammumaan jotenkin kytkimen kanssa. Sitten vaihtui kuski :)



Pikku vasikoiden kuvia :)